Tuomaristo

Tuomaristo / Atso Almila – Markus Fagerudd – Minna Leinonen – Riikka Talvitie – Sauli Zinovjev

Säveltäjä, kapellimestari Atso Almila

Atso Almila opiskeli Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohtoa Jorma Panulan sekä kuoronjohtoa Harald Andersénin johdolla. Kapellimestaridiplomin hän suoritti vuonna 1979. Almila on toiminut muun muassa Suomen Kansallisteatterin vakituisena musiikkivastaavana sekä kapellimestarina Joensuun, Kuopion ja Tampereen kaupunginorkestereissa. Hän toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professorina vuosina 2013-2019 eläkkeelle jäämiseensä asti. Kapellimestarikursseja Almila pitää säännöllisesti Tšekissä, Espanjassa ja Suomessa.Almila on vieraillut kapellimestarina Suomen lisäksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa sekä eri Euroopan maissa. Nuoriso-orkesterityötä Almila on lisäksi tehnyt säännöllisemmin Irlannissa, Sveitsissä ja Itävallassa. Hän on johtanut oopperaproduktioita Suomen Kansallisoopperassa sekä maakuntaoopperoissa. Almila toimii tuomarina niin kapellimestari- kuin sävellyskilpailuissa.Almilan sävellystuotanto käsittää seitsemän oopperaa, viisi sinfoniaa, puhallinorkesteriteoksia, konserttoja useille soittimille, soolo- ja kamarimusiikkiteoksia sekä teatteri- ja elokuvamusiikkia. Muita Almilan merkittäviä ansioita ovat mm. kaksi perättäistä kautta valtion säveltaidetoimikunnan jäsenenä, valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha vuodesta 2005 lähtien ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kultainen kunniamerkki Suomen orkesterielämän hyväksi tehdystä työstä syksyllä 2006. Pohjois-Savon taidetoimikunnan taidepalkinnon Almila sai vuonna 2010, Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin vuonna 2017. Kuopio-mitali hänelle myönnettiin vuonna 2019. 
Syyskuussa 2010 ilmestyi Almilan kokoama kirja Vaistoa on vaikia opettaa, Atso Almilan ja Jorma Panulan keskusteluja kapellimestarin työstä, opettamisesta, musiikista ja elämästä. Kuva: Petter Martiskainen

Säveltäjä Markus Fagerudd

Työskentely musiikin parissa ei ole koskaan rajoittunut Markus Fageruddilla vain tiettyyn musiikinlajiin.  Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta ja myöhemmin sävellystä Olli Kortekankaan ja Kalevi Ahon johdolla. Ennen valmistumistaan hän opiskeli vuoden Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa Wolfgang Rihmin oppilaana. Kiinnostus absoluuttisen musiikin säveltämiseen ajoi Fageruddin klassisen konserttimusiikin pariin. Hän ei kuitenkaan jättänyt teatterimusiikkia, vaan laajensi toimintaansa entisestään mm. pianistina Free Okapi -yhtyeessä, joka on erikoistunut improvisaatioon.
Fageruddin tähänastisen tuotannon voi jakaa karkeasti kahteen tyylikauteen. Ensimmäisen kauden merkkiteoksia ovat Ingrepp I (1990), Ingrepp II (1990), Yksitoista kerrosta (1992) ja Fresco (1994) kamariorkesterille. Tässä vaiheessa syntyi myös helpommin lähestyttävää ja käytännönläheistä musiikkia, kuten lastenmusikaali Reea Ruu (1992).  Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 2008 kantaesitettiin Fageruddin perheooppera Seitsemän koiraveljestä. Fageruddin musiikin kulmakiveksi on vakiintunut vankka dramaturginen ilmeikkyys, jossa musiikilliset hahmot elävät kiehtovina ja ilmaisuvoimaisina. Uransa aikana Fagerudd on toiminut Lappeenrannan kaupunginorkesterin sekä vuodesta 1997 lähtien Vaasan kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjänä. Hän opetti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa vuosina 2012-2020. Kuva: Saara Vuorjoki

Säveltäjä Minna Leinonen

Minna Leinonen opiskeli sävellystä Tampereella Jouni Kaipaisen ja Hannu Pohjannoron johdolla ja Sibelius-Akatemiassa Eero Hämeenniemen ja Veli-Matti Puumalan johdolla. Hän valmistui säveltäjäksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja Sibelius-Akatemiasta erinomaisin arvosanoin ja opiskeli myös musiikkipedagogiksi Tampereella. Vuosina 2005-2006 Leinonen opiskeli karnaattista musiikkia Chennaissa, Intiassa ja vuonna 2000 musiikinteoriaa ja sävellystä Skotlannissa. Leinosen sävellykset ovat saaneet impulssinsa esimerkiksi luonnonilmiöistä ja ekokriisistä, arjessa kohdatuista asioista, feminismistä, kirjallisuudesta ja kulttuuriperinnöstä. Hänen teoksiaan ovat esittäneet mm. Radion sinfoniaorkesteri, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Tampere Filharmonia, BBC Philharmonic, ICE Ensemble (New York) ja lukuisat pohjoismaiset yhtyeet ja muusikot. Kiinnostavinta Leinosen mielestä sävellyksessä on se hetki, kun sävellys on vielä vapaa liikkumaan eri suuntiin, kun sitä ei ole vielä täysin lukittu. Tällä hetkellä Leinonen säveltää orkesteriteoksia Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterille ja Helsingin kaupunginorkesterille. Leinonen valmistelee taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemian DocMus-osastolla ja työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen apurahalla. Leinosen musiikkia on kuvattu ilmaisuvoimaiseksi, taitavaksi ja vaikuttavaksi. Leinonen on ollut kehittämässä säveltämisen pedagogiikkaa valtakunnallisesti mm. Ääneni äärelle, Yhdenvertaisesti säveltäen, Kuule, minä sävellän!, Opus 1 ja ITU-hankkeissa ja ollut mukana laatimassa Suomen Säveltäjien säveltämisen opetussuunnitelmasuositusta. Leinonen opettaa sävellystä ja sävellyspedagogiikkaa sivutoimisesti Sibelius-Akatemiassa, Pirkanmaan musiikkiopistossa ja Tampereen Musiikkiakatemiassa. Hänen unelmansa on, että tulevaisuudessa jokainen koululainen saisi kokemuksen oman sävellyksen tekemisestä ja mystisyys säveltämisen ympäriltä hälvenisi. Kuva: Heikki Tuuli

Säveltäjä Riikka Talvitie

Riikka Talvitie on toiminut laaja-alaisesti musiikin kentällä niin säveltäjänä, oboistina, pedagogina kuin erilaisissa luottamus- ja kirjoitustehtävissä. Viime aikoina hänen kiinnostuksensa on suuntautunut yhteisö- ja esitystaiteen alueille, erityisesti kysymykseen, miten tekijyyttä ja säveltämistä voisi jakaa. Hän valmistelee parhaillaan taiteellista tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa. Hänen laajemmista sävellyksistään mainittakoon Teemu Mäen ohjaama vuonna 2017 kantaesitetty kamariooppera Tuomarin vaimo ja Yleisradion toteuttama radio-ooppera Kylmän maan kuningatar, joka sai Prix Italia -palkinnon vuonna 2018. Viime aikoina Talvitie on myös toteuttanut useita yhteistyöprojekteja, jotka ovat keskittyneet ekologisiin kysymyksiin. Tällaisiä teoksia ovat mm. Heinä bassoklarinetille ja videolle, Shrieking Nature es-klarinetille ja multimedialle sekä If All the World Were Paper… barokkiyhtyeelle. Talvitie on ollut mukana toteuttamassa sukupuoliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen keskittyvää Yhdenvertaisesti säveltäen -hanketta, joka on pyrkinyt vaikuttamaan myönteisesti alan roolijakoihin, asenteisiin ja mielikuviin sekä löytämään pedagogisia lähestymistapoja, jotka voivat edistää moninaisuutta ja tasa-arvoa säveltämisen opetuksessa ja oppilaitoksissa. Kuva: Saara Vuorjoki

Säveltäjä Sauli Zinovjev

Sauli Zinovjev (s. 1988) on ikäpolvensa kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaissäveltäjiä. Zinovjevin läpimurtona voi pitää hänen menestystään III Kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa marraskuussa 2014. Valmistuttuaan Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi Zinovjev on toiminut vapaana taiteilijana ja hänen viimeaikainen tuotantonsa on keskittynyt lähinnä orkesterimusiikkiin. Zinovjevin musiikkia ovat esittäneet ja tilanneet mm. Oslon filharmoninen orkesteri, Göteborgin sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Suomen ja Ruotsin Radion sinfoniaorkesterit, Bambergin sinfonikot, Lausannen kamariorkesteri, Tapiola Sinfonietta ja Kymi Sinfonietta sekä muut tärkeimmät suomalaiset kaupunginorkesterit kuten Tampereen, Turun, Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunginorkesterit yhteistyössä eturivin muusikkojen kuten kapellimestari Klaus Mäkelän ja viulisti Pekka Kuusiston kanssa. Zinovjevin viimeisimpiin sävellyksiin kuuluu Suomen ja Ruotsin Radion sinfoniaorkesterien yhdessä tilaama pianokonsertto pianisti Víkingur Ólafssonille ja  Oslon filharmonisen orkesterin kantaesittämä orkesteriteos Wiegenlied (2020). Zinovjevin työskentelyä ovat tukeneet työskentelyapurahoin Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen keskustoimikunta ja Wihurin rahasto. Kuva: Otto Virtanen