Tuomaristo

Keskeisiin suomalaisiin nykysäveltäjiin kuuluva Kalevi Aho (s. 1949) syntyi Forssassa maaliskuun 9. päivänä 1949. Hän alkoi opiskella viulunsoittoa kotikaupungissaan kymmenen vuoden ikäisenä, ja hänen ensimmäiset sävellyksensä ovat peräisin jo tuolta ajalta. Syksystä 1968 hän opiskeli viulunsoittoa ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa; hänen sävellysopettajanaan oli Einojuhani Rautavaara.
Suoritettuaan sävellysdiplomin keväällä 1971 Aho jatkoi opintojaan Berliinissä (1971-72) Boris Blacherin johdolla (Staatliche Hochschule für Musik and darstellende Kunst). Vuodesta 1974 vuoteen 1988 hän toimi Helsingin yliopistossa musiikkitieteen lehtorina, ja vuosina 1988-1993 hän työskenteli Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina. Syksystä 1993 Aho on työskennellyt vapaana säveltäjänä.
Ahon tuotannon keskeinen osa koostuu laajamuotoisista orkesteri-, kamarimusiikki- ja vokaaliteoksista. Tällä hetkellä hänen tuotantoonsa kuuluu viisi oopperaa (1978-2013), seitsemäntoista sinfoniaa (1969-2017), kolmekymmentäyhdeksän konserttoa (1981-2022), kolme kamarisinfoniaa jousiorkesterille, muuta orkesteri- ja vokaalimusiikkia, suuri määrä kamarimusiikkia eri kokoonpanoille sekä lukuisia soolosoitinteoksia.
Hän on tehnyt myös lukuisia orkestrointeja ja sovituksia muiden säveltäjien teoksista. Tärkein näistä on Uuno Klamin keskeneräisen baletin Pyörteitä täydentäminen. Vuodesta 1992 Aho on toiminut Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjänä, ja syksyllä 2011 hänet nimitettiin orkesterin kunniasäveltäjäksi.
Sävellystyön ohella Aho on tullut tunnetuksi taitavana ja yhteiskunnallisesti valveutuneena kirjoittajana, ja hän on kirjoituksillaan ja puheillaan useasti ottanut kantaa myös Suomen kulttuuripolitiikkaan. Hänellä on ollut useita tärkeitä organisatorisia tehtäviä Suomen kulttuurielämässä.

 

Mats Larsson Gothe (s. 1965) on toiminut täysipäiväisenä säveltäjänä vuodesta 1995. Hän on kirjoittanut etupäässä orkesterimusiikkia ja konserttoja, mutta myös kamarimusiikkia ja oopperaa. Hänen ensimmäinen oopperansa, vuonna 2008 kantaesitetty ’Poet and Prophetess’ sai hyvän vastaanoton, ja ’Blanche & Marie’ -ooppera herätti paljon myönteistä huomiota 2014 ja oli ehdolla vuoden 2015 International Opera Awards -kisassa.
Larsson Gothe on kirjoittanut konserttoja mm. pasunisti Christian Lindbergille, sellisti Torleif Thedéenille sekä Kroumata-lyömäsoitinyhtyeelle. Laulaja Anna Larsson kuuluu myös hänen yhteistyökumppaneihinsa. Larsson Gothen musiikkia ovat esittäneet esimerkiksi BBC-sinfoniaorkesteri, Göteborgin orkesteri sekä Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri. Vuosina 2009–2012 Larsson Gothe toimi NorrlandsOperan ja 2014–2015 Vesterås Sinfoniettan residenssisäveltäjänä.
Mats Larsson Gothe aloitti tyylillisesti Stravinskyn jalanjäljissä. Myöhemmät opinnot Italiassa Atli Ingólfssonin johdolla ovat tuoneet hänen musiikkiinsa Välimeren hehkua. Tunnevoimainen ilmaisu yhdistyy uusklassisiin piirteisiin ja vahvaan pulssiin. Hänen tuoreimpien orkesteriteostensa dramaturginen rakenne kertoo oopperan parissa vietetyistä työvuosista.
Mats Larsson Gothe opiskeli alkuun musiikinopettajaksi pääsoittiminaan trumpetti ja piano. Hän jatkoi sävellysopintojen parissa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa opettajinaan Sven-David Sandström, Daniel Börtz ja Pär Lindgren, ja lisäksi Kalevi Ahon johdolla Sibelius-Akatemiassa. Hän on saanut kotimaassaan useita musiikin alan palkintoja, mm. Ruotsin musiikkikustantajien palkinnon vuosina 2015 ja 2022.

 

Magnus Lindberg (s. 1958) on oman sukupolvensa johtavia säveltäjiä ja musiikkivaikuttajia Suomessa. Hän opiskeli sävellystä Einojuhani Rautavaaran ja Paavo Heinisen johdolla Sibelius-Akatemiassa. Heininen rohkaisi oppilaitaan hakemaan vaikutteita vallitsevan suomalaisen musiikkiestetiikan ulkopuolelta ja tutkimaan eurooppalaista avantgardea. Lindberg oli mukana perustamassa 1980-luvun taitteessa Korvat auki! -ryhmää, jonka pyrkimyksenä oli tuoda esiin valtavirtaa edustavaa modernismia.
Lindbergin läpimurto säveltäjänä tapahtui kahden laajan teoksen, Action-Situation-Signification (1982) ja Kraft (1983–85) myötä, jotka linkittyivät tiiviisti kokeellisen Toimii-yhtyeen perustamiseen. Kokeellisuus, monimuotoisuus ja primitivismi olivat keskeisiä piirteitä hänen tuon ajan tuotannossaan. 1980-luvun lopulla Lindbergin musiikki ammensi modernista klassismista.
Lindberg on noussut orkesterisäveltäjien eturintamaan mm. teostensa Feria (1997), Fresco (1997), Cantigas (1999) ja Sculpture (2005) sekä sello- (1999 ja 2013), klarinetti- (2002) ja viulukonserttojen (2006 ja 2015) myötä. Viimeisimpien vuosien teoksiin lukeutuvat Berliinin filharmonikkojen tilaustyö Seht die Sonne (2007), ensimmäinen kuoro-orkesteriteos GRAFFITI, joka kantaesitettiin Helsingissä toukokuussa 2009 ja Era (2012), jonka Lindberg sävelsi juhlistamaan Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin 125-vuotisjuhlaa.
Lindberg toimi New York Philharmonic -orkesterin nimikkosäveltäjänä vuosina 2009-2012, jolloin syntyivät uudet teokset Al Largo orkesterille ja pianokonsertto nro 2. Hänet nimitettiin Lontoon filharmonisen orkesterin nimikkosäveltäjäksi kolmeksi vuodeksi kaudesta 2014–15 lähtien. Viimeisimpiin sävellyksiin lukeutuvat TEMPUS FUGIT, jonka Radion sinfoniaorkesteri tilasi häneltä  Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017, Chicagon sinfoniaorkesterin tilausteos Serenades sekä Yuja Wangin ja San Francisco Symphonyn Esa-Pekka Salosen johdolla kantaesittämä pianokonsertto nro 3. Lindbergin musiikkia on ilmestynyt Deutsche Grammophonin, Sonyn, Ondinen, Da Capon ja Finlandian levymerkeillä. Hänen musiikkinsa kustantajana toimii Boosey & Hawkes.

 

Säveltäjä Lotta Wennäkoski (s. 1970) on opiskellut sävellystä ja musiikinteoriaa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Eero Hämeenniemi, Kaija Saariaho ja Paavo Heininen sekä Alankomaissa Louis Andriessenin oppilaana. Wennäkosken henkilöhistoriaan kuuluvat myös viulu-, teoria- ja kansanmusiikkiopinnot Béla Bartók -konservatoriossa Budapestissä 1989-1990.
Säveltäjänä Wennäkoskea on usein luonnehdittu lyyrikoksi, mutta aikaa myöten hänen ilmaisunsa on saanut myös suurieleisempiä ja humoristisempiakin sävyjä. Tärkeitä ovat sointivärit, tekstuurit sekä kudoksen ilmavuus: ”Wennäkoskella on taito rakentaa pienistä molekyyleistä suuria sointitiloja ja -avaruuksia”, totesi Helsingin Sanomain kriitikko Sedecim-teoksen esityksestä 2021. Läpimurtokappaleeksi on muodostunut 2017 BBC:n Promenadi-konserttien viimeiseen iltaan tilattu riehakas orkesteriteos Flounce, joka on saanut sittemmin esityksiä yhteensä jo nelisenkymmentä sekä Suomessa että maailmalla. 
Tuoreempien kantaesitysten joukossa on Los Angelesin filharmonikkojen muusikoille tilattu kamariteos Hele (2018), Helsingin kaupunginorkesterin Helsinki Variations -tilaussarjan avannut Om fotspår och ljus (2019) sekä Danish String Quartetin tilaama ja Carnegie Hallissa kantaesittämä kvartetto Pige (2021). Kauden 2021-22 Wennäkoski oli Radion sinfoniaorkesterin teemasäveltäjä, ja uutuutena kuultiin Sivan Magenille kirjoitettu harppukonsertto Sigla toukokuussa 2022. Wennäkoski on myös vastikään säveltänyt Savonlinnan oopperajuhlille oopperan  ’Regine ’, joka kertoo filosofi Søren Kierkegaardin morsiamen tarinan.
Radion sinfoniaorkesteri on levyttänyt Wennäkosken orkesteriteoksia kahdesti Ondine-levymerkille: Soie julkaistiin 2015 ja Sigla helmikuussa 2023. Wennäkoskelle myönnettiin musiikin valtionpalkinto marraskuussa 2020, ja hänet on nimitetty taiteilijaprofessoriksi kaudeksi 2022-2026.

Lisäksi tuomaristossa arviointityötä tekee myöhemmässä vaiheessa kapellimestari Ernest Martínez Izquierdo.